1991, Lohja. Olin kuvataidelinjalla ja luokkamme viikonloppuretki oli Sammattiin, Oravannokkaan. Omistaja Lietsalo testamenttasi aikanaan tiluksensa Lohjan kunnalle, ajatuksena köyhien taiteilijoiden käyttöön.
Pari kilometriä ennen pihaa aloin jo kertomaan kuljettajalle, mitä seuraavaksi tulee. Kun saavuimme pihaan, olivat rakenukset oikeilla paikoillaan, mutta näyttivät aivan erilaisilta kuin unessani. Siinä taloissa oli punamultaseinät ja valkoiset karmit. Nykyään ne ovat aivan eriväriset ja muotoiset.
Kerroin ylpeänä kaikille, kuinka tiedän reitin rannalla olevaan saunaan. Unessani olin pyytänyt kolmelta kallionkielekkeen vieressä olevalta Ahdilta 'lisää'. He kaikki kysyivät mitä tarvitsen lisää, koska minulla on jo kaikkea. Menin tuona vuonna naimisiin ja seuraavana vuonna ostimme talon. Maalauksetkin toivat ruokaa pöytään.
Tein Lietsalosta radio-ohjelman YLElle ja haastattelin silloin vielä elossa ollutta palvelusväkeä. Oravannokka oli vähävaraisten kaupunkilaisnuorten käytössä 1950-luvulla, Lietsalon vielä eläessä. Haastateltavat näyttivät minulle valokuvia, joissa rakennukset olivat samanlaiset kuin unessani.